Lohikosken sivukirjastosta poistettu

Jyväskylän kaupunginkirjasto hankki heti tuoreeltaan vuonna 1978 useita kappaleita Kansankulttuurin julkaisemaa Antti Hyvösen Suomen vanhan työväenpuolueen historiaa. Yksi kappale sijoitettiin Lohikosken sivukirjastoon, josta se aikoinaan on poistettu, ensin varastoon, sitten poistomyyntiin. Sieltä se päätyi kirjahyllyyni.

Kulttuurin perustekijöitä

Erik Ahlmania juhlittiin Jyväskylän yliopistossa vuonna 1992. Oli kulunut sata vuotta hänen syntymästään, oli muun muassa näyttely, jonka esitteen olen säilönyt Kulttuurin perustekijöiden (Gummerus 1939) väliin. Kirjaa käytettiin ja ehkä edelleenkin oppimateriaalina, tenttikirjana. Useita painoksia teoksesta on otettu

Oma, kovakantinen laitos on suuremmilta alleviivauksilta säilynyt. Muttei aivan kokonaan. Kovin ajankohtainen tuo aikaisemman omistajan mielestä merkityksellinen teksti on edelleen.

Jyväskylässä Erik Ahlman oli professorina 1935-1948, rehtorina 1940-1948.

Leivonmäen kunnan kantakirjasto

Leivonmäen kunnan kantakirjastoon on joskus kuulunut J.E. Salomaan Nykyajan filosofeja (WSOY 1924). Teos ei ole pelkästään pölyttynyt hyllyssä, joku lienee tenttinytkin sen alleviivauksista päätellen.

Kuopion STT:n ja radion päälle

Pohjois-Savon Maakuntaliitto julkaisi vuonna 1953 puheenjohtajansa P.V. Heikkisen 70-vuotisjuhlien kunniaksi Savonmaan hyväksi -juhlakirjan. Teoksessa kerrataan Heikkisen poliittista toimintaa ja ministerikautta, onpa mukana lyhyt sukuselvityskin. Pääasiassa artikkelit käsittelevät kuitenkin Pohjois-Savon historiaa ja kulttuuria, näiden vuoksi teoksen joskus tulin hankkineeksi.

Pohjois-Savon Liitto on kappaleen alkujaan Eero Nuutiselle lahjoittanut uutenavuonna 1954.

Kuvassa mainittua 45,- markan hintaa en teoksesta ole maksanut, huomattavasti halvempi hankintahinta oli.

Ihanneliitto-työn opas

Hallussani oleva kappale Anton Huotarin toimittamaa Ihanneliitto-työn opasta (Viipuri 1908) on aikoinaan kuulunut Inhan M.A.O. Lainakirjaston kokoelmiin. Sen teosten lainaaminen on ollut maksullista, viisi penniä viikolta. Omaksi hankittuna teos olisi maksanut 85 penniä.

Paljoa käyttöä oppaalle ei ehtinyt olla. Viranomaiset lakkauttivat Ihanneliiton hyvin nopeasti sen perustamisen jälkeen. Selitys valtiovallan nuivuudelle löytyy oppaasta, joka otti lasten ja nuorten kasvatuksen ohjenuoraksi historiallisen materialismin ja ihanteekseen sosialismin.

Opetus alkaa oppaan mukaan näin:

I. Alkeissilmäys vallitseviin yhteiskuntaoloihin.

1. Mitä vastakkaisuuksia nykyisessä yhteiskunnassa huomataan?

Rikkaus -- köyhyys.
Toiset saavat olla joutilaina -- toiset työskennellä ylenmäärin.
...

Kirjaostos tammikuulta 1991

Tammikuun 14. päivä 1991 ostin Jyväskylän Suomalaisesta kirjakaupasta Ambrose Biercen The Devil's Dictionaryn (Dover). Kuitti ostoksesta on jäänyt kirjan väliin. Jos uudet kuitit muuttuvat nopeassa aikataulussa puhtaan valkoisiksi liuskoiksi, niin nämä vanhat haalistuvat hitaasti ja arvokkaasti. Vaikka tämäkin jonkinlaisella mustesuihkutekniikalla on tuotettu.

Miten Päätalosta tuli koko kansan rakastama kirjailija?

Päätalo-elokuvan mainokseksi tehtiin muun muassa kirjanmerkkejä, joita Loisto-pokkarit jakeli. Kirjanmerkissä kysytään ja annetaan ymmärtää elokuvasta löytyvän vastauksen siihen, miten Kallesta tuli koko kansan Kalle.

Ehkei 1950-luvun lopulle sijoittuvassa elokuvassa ihan tyhjentävää vastausta asiaan saada.

Gummeruksen historioissa muistellaan, miten ennen Ihmisiä telineillä -kirjan julkaisua kustannusväki teki markkinatutkimusta. Toimitilojen vastapäisellä tontilla rakennettiin ja teksti kiikutettiin halukkaille telineillä työskenteleville luettavaksi.

Lienekö kirja kiittävää palautetta saanut kirvesmiehiltä ja muurareilta, mutta 'ihan hyvä'' ja 'ei moittimista' riitti kustannuspäätökseen. Eivät sentään haukkuneet.

Uudelta Itämaalta

Uuden Itämaan kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särö käyttää saatteinaan kirjanmerkiksi sopivia liuskoja.

Ei enää Jyväskylän kaupungin kirjaston oma

Teos numero 4796 Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa oli Armas Launiin "Kaipaukseni maa" (Gummerus 1922). Kovat kannet ja nahkaselän kirjaston kappaleeseen teki jyväskyläläinen Kirja- ja Paperityö.

Kaipauksen maa Launiille oli Lappi. Kirjassa hän kertoo Petsamoon, Norjan ja Suomen Lappiin suuntautuneista matkoistaan. Lopussa on lisänä "Revontulen laulun" sanat Launiin säveltämästä Aslak Hetta -oopperasta.

Akselinpoika muistuttaa

Savonlinnan keskustassa oleva kivijalkakauppa kuitissaan aiheellisesti muistuttaa kuittiensa sisällön säilymättömyydestä. Valolta suojattuna kirjanmerkkinä ollut kuitti on jo vajaassa kahdessa kuukaudessa menettänyt huomattavan osan musteestaan.

Siis: "Ota kopio kuitista, jos tarvitset kirjanpitoon".

Lyhyt ja ytimekäs kirja-arvio

Joskus divarista mukaan lähti Rudolf Arnheimin Art and Visual Perception - A Psychology of the Creative Eye. Teoksen aikaisempi omistaja Sinikka oli hankkinut kirja 6. toukokuuta 1992. Hän oli tehnyt merkintöjä ja alleviivauksia lukuihin tilasta, valosta, väreistä ja liikkeestä.

Kansilehdelle hän oli ennen teoksesta luopumistaan myös lyhyen arvion.

Baarianalyysi

Kirjakaupassa jaossa olleeseen Carlos Ruiz Zafónin Enkelipelin (Otava 2009) mainosnäytelehtiseen tulin tuopin ääressä kirjoittaneeksi havaintoja.

Teksti houkutteli siihen.

Ulkovessa on rekisteröity tavaramerkki

Reilu vuosi sitten repäisin Helsingin Sanomista oheisen lehtileikkeen. Ajattelin, että tarvitsisin tietoa joskus, mutta ei tarvetta ole ilmennyt.

Mutta perikummallinen on se ajatus, että ulkohuussissa olisi jollakin jotakin immateriaalista omistusta.

Koudan Aurinkohäiden lainaajat

Pääkirjastosta lainasin Aarni Koudan runokokoelmia. Otavan 1924 kustantama ja painama Aurinkohäät oli edelleen avohyllyssä lainattavissa. Vanhan kirjan takaa löytyi vanhan lainaustenhallintajärjestelmän kortti. Viisi lainaajaa siihen on merkitty, neljä numerollaan, viimeinen sukunimellään.

Oli Nevonmaa kirjastovirkailijoille varmaan tuttu.

Itsenäisyyspäivän jälkeen on Koutaa lainannut. Liekö sotamuistelot ahdistaneet? Niinhin Koudasta löytyi apu:

Vapautes hinnan maksanut oot kerta,
sen riittää täytyy, ja se riittää saa.
Ei janoo vainiomme enää verta,
vain viljelystä vartoo vapaa maa

(Aarni Kouta: Vapauden takeet. 1924)

Näistä korteista tuli 1970-luvulla Kuopion Niiralan sivukirjastossa seurattua ketkä muut kirjoja ovat lukeneet. Joidenkin hyvien kavereiden numerotkin muistin, sitten oli eräs numero, jota opin pitämään kirjan laadun merkkinä. Tuo numero takataskun kortissa oli suorastaan suositus.